apua

Kuinka ihminen pystyy kestämään kaiken sen paskan minkä päälleen saa?

Mun oma toivo alkaa olla hiipumassa. Mä en selviä. En selviä arjesta. Kuinka vaikeeta voi olla vastata siihen apuun jota tarjotaan. Tunnen itseni yksinäisemmäksi kuin koskaan, ei ketään kelle puhua. Mä oon epäonnistuja, luovuttaja.

Mun elämässä tapahtuu tuon tuostakin jotain jännää, on leirejä, seukkari ja kaverit siellä. Ne saa unohtamaan kaikki ongelmat. Ne ongelmat joita en pysty yksin selvittämään. Elämän hauskuus on pitäny mut vielä järjissäni. Oon sinällänsä onnellisessa asemassa kun on vielä jotain! Ne keillä ei oo enää mitään..

Kuinka tästä viikosta selvitään? Kohta oon jo 20 vuotias. Mulla ei oo ammattia, ei rahaa, vain ongelmat. Koskaan en ole ollut töissä, en edes kesällä. Tässä vaiheessa pitäs olla saavutettuna jo jotain.

Minne se aidosti onnellinen Iina on kadonnut? en tiedä